Unelmani

Tällä hetkellä ja tällaisena mukavana aurinkoisena iltana on kiva kuunnella menevää musiikkia.

Olenkin ollut aika väsynyt lähiaikoina. Tänään oli hyvä päivä, kunnes iski se ahdistus. Haluan oman asunnon!

Mietin vain niitä ihania tavaroita, jotka olen saanut ihanilta isovanhemmiltani. Aivan ihana musta nahkasohva, ruokailupöytä tuoleineen ja ompelukone! Kotona minulla on vaikka mitä ihanaa omaan asuntoon. Iittalan lasiesineitä, erilaisia astioita jne. On verhoja ja pöytäliinoja, jopa essuja ja astialiinoja! Mikä estäisi siis muuttamasta omaan asuntoon? No, se on pitkä juttu.
Ehkä jaksan taas odottaa pari päivää. Sitten iskee se ahdistus taas.

Päivä kerrallaan..

Täytyypä todeta tähän alkuun, että juhannus ei ehkä tuntunut ihan juhannukselta. En tiedä, miksi näin on. Syötiin hyvin ja grillailtiin illalla. Jotenkin ei vain ole juhannusfiilis. Tiedänpä ehkä siihen syyn..

Maalla olisi paljon tekemistä. Tiedän heti muutaman työn, jotka odottavat tekijäänsä. No, minä ehdin kyllä. Eipä minulla ole kiire minnekkään. Aika monet päivät ovat vain samanlaisia. Joskus kaipaisi edes pientä muutosta arkeen. Eilen päivää piristi se, kun Byry päätti tekaista maailmaan pienen sonnipojan. (Kuvaa alempana.)

Kesä on kaunista aikaa. Sain valmistujaislahjaksi ihanan valkoisen ruukkuruusun, joka nyt kasvaa hyvää vauhtia terassin pöydällä. Kohta joutuukin jo laittamaan sen uuteen ruukkuun.. Pihlajat kukkivat ja pihalla tuoksuu ihanalta.. Samoin lumipallopensas. Se on kaunis, vaikkakin aika vaatimaton.

Kullan kanssa yhteinen kotikin olisi ihana. Vaikka kaksio.. Sinne saisin kaikki ihanat tavarani ja koriste-esineeni. Saisin pitää niitä juurikin haluamillani paikoilla. Tämäkin unelma on vain niin monen oven takana vielä..